Itämerihaasteen verkostossa syntyy vaikuttavia tekoja
Itämerihaasteen verkostoon kuuluu yli 300 organisaatiota: kaupunkeja, oppilaitoksia, yrityksiä ja yhdistyksiä. Kysyimme jäseniltämme, miten Itämeri-työ on edennyt viimeisen vuoden aikana. Tässä artikkelissa esittelemme jäsentemme onnistumisia – ja muistutamme, että uudet toimijat ovat aina tervetulleita verkostoomme.
Itämeri on herkkä ja matala meri, jota uhkaavat erityisesti ihmistoiminnasta aiheutuva ravinnekuormitus, haitalliset aineet, luontokato ja ilmastonmuutos. Verkostojäsenemme torjuvat näitä uhkia oman toimintansa kautta – kukin itselleen sopivalla tavalla.
Vesiensuojeluyhdistys torjuu rehevöitymistä
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) on toteuttanut maa- ja metsätalouden vesiensuojeluhankkeita, jotta Vantaanjoen Suomenlahteen kuljettamaa ravinne- ja kiintoainekuormaa saataisiin vähennettyä.
Yhdistyksen VELEVA-hanke valmistui vuoden 2025 alussa. Hankkeessa tehdyn valuma-alueselvityksen pohjalta yhdistys toteuttaa vuonna 2025 alueella kolme kohdekokonaisuutta, joissa vesiä viivytetään. Näin yhdistys pyrkii vähentämään tulvia joen alajuoksun alavilla pelloilla ja hillitsemään jokeen huuhtoutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Tutustu hankkeeseen.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on toteuttanut Lepsämänjoen yläosan valuma-alueella jatkuvatoimista vedenlaadunmittausta yhtäjaksoisesti lähes 20 vuotta. Kuva on joen mittausaseman huoltokeikalta. © VHVSY
Kampanjointia ja osallistamista monen jäsenen toimesta
Ympäristöjärjestö Natur och Miljö lanseerasi keväällä 2024 uuden kampanjan Metsästä mereen. Kampanjan tarkoitus on levittää tietoa siitä, kuinka toimenpiteet metsissä ja rannoilla vaikuttavat Itämeren tilaan. Yksi kampanjan tavoitteista on inspiroida sekä metsän- että rannanomistajia käyttämään luontopohjaisia ratkaisuja. Tutustu kampanjaan.
Someron kaupunki puolestaan järjesti asukkailleen yleisten alueiden siivoustalkoot sekä perusti alueelleen kukkaniittyjä, jotka rikastuttavat paikallisluontoa ja tarjoavat samalla asukkaille elämyksellisen yhteyden lähiluontoon.
Metsästä mereen -kampanja pyrkii lisäämään tietoisuutta luontopohjaisista ratkaisuista. © Natur och Miljö
Turun AMK:n tekoja haitallisia aineita vastaan
Turun ammattikorkeakoulu koulutti 60 Helsingin kaupungin ekotukihenkilöä haitallisten aineiden aiheuttamista riskeistä ja menetelmistä sekä tuotti tilaisuuden koulutusmateriaalit.
Lisäksi AMK kiinnittää huomiota haitallisiin aineisiin myös omissa kilpailutuksissaan. Esimerkiksi nykyinen kahviautomaattitoimittaja on sitoutunut siihen, että kahvikoneet pestään ympäristömerkityllä aineilla ja että sillä on käytössään toimintatapa, jolla se varmistaa, että elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevissa kahvikoneen komponenteissa ei ole tiettyjä haitallisia aineita.
Lisäksi oppilaitos kehitti yhdessä hankepartnereidensa kanssa menetelmiä kokonaisvaltaisen kaupunkivesisuunnitelman luomiseksi, jolla tavoitellaan kaupunkialueen hulevesien kuormituksen pienentämistä ja jätevesiylivuotojen vähentämistä.
Jokainen voi suojella Itämerta omien vahvuuksiensa ja lähtökohtiensa mukaan
Yhteistyö Itämeren paremman tilan saavuttamiseksi on välttämätöntä, ja mukaan tarvitaan niin Itämeren rannikkovaltiot ja kunnat kuin yritykset, oppilaitokset ja kansalaisetkin. Olennaista on ymmärtää, että vaikuttaminen on mahdollista monella eri tavalla – juuri niistä lähtökohdista, jotka ovat omalle organisaatiolle luontevia.
Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulu on voinut koulutus- ja tutkimusorganisaationa edistää Itämeren hyvinvointia tutkimus- ja kehittämistyöllä merilogistiikan parissa. Virolahden ja Miehikkälän kunnat ovat puolestaan hyödyntäneet lakisääteistä kaavoitustehtäväänsä ja kehittäneet rantakaavoitustaan siten, että se tukee entistä paremmin luonnon monimuotoisuutta ja vesiluonnon suojelua.
Itämeri hyötyy usein myös ilmasto-, kiertotalous- ja luonnonsuojelutoimista. Turku Energia palkkasi viime kesänä kaksi vieraslajityöntekijää kitkemään jättipalsamia, joka uhkaa alkuperäistä lajistoa ja vesistöjen ekologiaa.
Itämeren suojelussa ei siis ole yhtä oikeaa tapaa toimia. Aloita siitä, että tunnistat organisaatiosi vaikutuspiirin: mitä suoria tai epäsuoria vaikutuksia organisaatiollasi on vesistöihin ja missä asioissa sinulla on mahdollisuus vaikuttaa?
Jos haluat jutella siitä, mitä sinun organisaatiosi voisi tehdä Itämeren eteen, ole rohkeasti yhteydessä Itämerihaasteen koordinaattoreihin. Tutustu myös verkostojäsentemme sitoumuksiin.