Mitä Itämerihaaste sai aikaan vuosina 2019-2023?
Itämerihaasteen viisivuotisella toimenpidekaudella vuosina 2019-2023 saatiin aikaan monia konkreettisia toimia, jotka vähentävät kaupunkien kuormitusta vesistöihin ja Itämereen. Toimia tehtiin niin hallinnollisesti kuin konkretiassakin. Valmis raportti toimenpideohjelman toteutumisesta on luettavissa kokonaisuudessaan pdf-muotoisena.
Toimenpideohjelmaan kuului 117 toimenpidettä, joista osa toteutettiin molemmissa kaupungeissa ja osa vain toisessa. Turulle toteutettavana oli 98 toimenpidettä, joista 80 toteutui toimenpidekauden aikana. Helsingille oli 91 toimenpidettä, joista 63 toteutui. Toimenpidekautta leimasivat isot muutokset toimintaympäristössä, kuten covid-19 -pandemia ja Itämeren alueen geopoliittinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022.
Kirkkaat rannikkovedet
Kirkkaiden rannikkovesien teemaan ohjelmassa kuuluivat kategorioina jätevedet, hajakuormitus, hulevedet ja pienvesien tilan parantaminen, maatalouden ja viheralueiden ylläpito, liikenne ja ravinteiden poisto. Jätevesien käsittelyä parannettiin muun muassa investoimalla jätevedenpuhdistamoihin Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Kaupunkien ulkoilusaariin rakennettiin jätevesijärjestelmiä ja septiasemaverkostoa parannettiin.
Hajakuormitusta hillittiin ja pienvesien tilaa kohennettiin muun muassa ennallistamistoimin, purokunnostuksin, hyödyntämällä biosuodatusta ja ottamalla käyttöön uusia hulevesisuodattimia ja muita rakennelmia. Turun yleiskaavaan 2029 tuotiin kestävä vesienhallintakartta ja siniviherkerroin rakennusjärjestykseen. Helsingissä käynnistettiin siniverkoston laajat selvitykset maankäytön suunnittelun tueksi.
Maanviljelyn ja viheralueiden ylläpidon ravinnekuormitusta vähennettiin esimerkiksi rakennekalkituksia, kipsikäsittelyjä, ja biohiiltä käyttämällä ja lannoitusta optimoimalla.
Kaupunkien ruokapalvelut ryhtyivät tarjoamaan lähikalaa osana vaihtuvia ruokalistoja. Itämeripäivänä 2020 kalaa käytettiin Helsingissä 75 000 ateriaan.
Hyvinvoiva meriluonto
Hyvinvoivan meriluonnon edistämiseen kuuluivat teemoina roskaantuminen, haitalliset aineet ja vedenalainen melu. Kaupungissa vähennettiin roskaantumista muun muassa tekonurmikenttien materiaaleja vaihtamalla ja kehittämällä lumenhallintamenetelmiä. Helsingissä käynnistettiin Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelma 2022-2025. Molemmat kaupungit ovat olleet Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista-kampanjan yhteistyökaupunkeina.
Haitallisten aineiden vähentämiseksi Turussa otettiin käyttöön kemikaaliviisaan hankkijan opas kaupungin tavara- ja palveluhankinnoissa, luovuttiin ruoppausmassojen meriläjityksestä vuonna 2019 ja kiellettiin glyfosaatin käyttö torjunta-aineilla uusissa alueurakkasopimuksissa. Helsingissä tehtiin muun muassa pääkaupunkiseudun yhteinen työmaavesiohje ja suunnitelma kaupungin pelloilla glyfosaatittomaan viljelyyn asteittain siirtymisestä.
Turun kaupungin vedenalaista melutilannetta aloitettiin selvittämään kaupungin osarahoittamassa EU hankkeessa Biodiversea LIFE IP. Helsingissä satama teki selvityksen Vuosaaren sataman vedenalaisesta melusta vuonna 2021.
Puhdas ja turvallinen vesiliikenne
Satamiin ja laivaliikenteeseen liittyviä toimia sekä Turussa että Helsingissä olivat satamien ympäristöperusteiset satamamaksut sekä satamien toiminnan kehittäminen hiilineutraaliksi. Turussa toteutettiin isoille laivoille soveltuva septitankkien tyhjennysasema Aurajokeen vuonna 2023. Helsingissä otettiin käyttöön maasähkölaitteistoja Eteläsatamassa ja Jätkäsaaressa.
Öljyntorjuntavalmiutta parannettiin Turussa mm. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen hankkimilla pikapuomeilla sekä laatimalla pelastuslaitoksen ympäristövahinkojen torjuntaohjelmalla vuosille 2022–2024. Helsingissä pelastuslaitoksen päivystävälle päällystölle on annettu koulutusta esimerkiksi vesistöihin ja luontoon liittyvien tietokantojen käytöstä ympäristövahinkotilanteessa.
Vapaa-ajan veneilyn vastuullisuuteen liittyviä toimia oli mm. Itämerihaasteen vuosittain lähettämä kesäkirje venekerhoille ja pursiseuroille, johon on koottu ajankohtaista tietoa ja toimintaohjeita sekä vuonna 2020 järjestetty veneenpohjien myrkkymaaleihin liittyvä kampanja, jossa nostettiin esille kestävyysnäkökohtiin panostavia pursiseuroja ja venekerhoja.
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö
Suunnitelmallisen vesialueiden käytön edistämistä tehtiin muun muassa kartoittamalla vedenalaista kasvillisuutta ja pieneliöstöä ja arvioimalla eri alueiden ekologista merkittävyyttä, sekä seuraamalla vesistöjen tilaa. Helsingissä määriteltiin paikallisesti ekologisesti merkittävät merialueet (PEMMA). Meriluonnon ennallistamista tehtiin Helsingissä istuttamalla meriajokasta Lauttasaaren edustalle. Turussa kunnostettiin Koroisten alin koski ja järjestettiin ”40 000+ Koe maailman suurin saaristo kosketusetäisyydeltä” -näyttely Forum Marinumiin.
Aktiivinen Itämeri-kansalaisuus
Itämerihaasteen verkostoitumis- ja viestintätyötä toteutettiin koko kauden ajan esimerkiksi järjestämällä eri teemaisia ajankohtaisia webinaareja, seminaareja ja muita tapaamisia. Lisäksi toteutettiin useita hankkeita yhteistyössä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yritysyhteistyötä parannettiin esimerkiksi nopeiden kokeilujen avulla sekä Åpitch-yrittäjätapaamiselle ja hackatontyylisellä kilpailulla.
Tietoisuuden lisäämistä ja ympäristökasvatusta toteutettiin myös koko kauden ajan mm. erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla kuten roskasiivoustalkoilla, vuosittain järjestettävillä Itämeripäivillä, Pax Navis merirauhanjulistuksella sekä vuosittaisella Itämerileirillä Helsingissä Harakan luontokeskuksella.
Kaupunkien sisäisiä prosesseja, palveluita ja osallistamiseen liittyviä toimia olivat mm. koulutukset kaupungin sisäisesti esimerkiksi vesiensuojelusta ja haitallisista aineista. Kaupunkilaisten osallistamista vesiensuojeluun tehtiin muun muassa Kerro kantasi-palvelun kautta.
Kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä toimia olivat mm. kansainväliset hankkeet kuten BaltiCities, työpajan järjestäminen EU Itämeristrategian vuosittaisessa konferenssissa ja YK: korkean tason poliittisessa foorumissa. Helsingissä käynnistettiin kaksi EU-rahoitteista hanketta (BaltiPlast ja PlastLIFE) liittyen muovien kiertotalouteen ja kertakäyttömuovien vähentämiseen.
Kauden aikana toteutetuista toimista osa oli kertaluontoisia, mutta suurin osa jää vakiintuneeksi osaksi kaupunkien toimintaa.