Vinkit Itämeriystävällisempään veneilyyn
Ainutlaatuisten ominaisuuksiensa vuoksi Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Itämeren aaltojen keinutuksesta nauttiessa veneilijä voi omilla toimillaan osallistua Itämeren suojeluun, jotta ihanassa lähimeressämme voisi virkistäytyä jatkossakin. Tähän artikkeliin olemme keränneet käytännön vinkkejä vastuullisempaan veneilyyn.
Huviveneilyn merkittävimmät ympäristöhaitat ovat vesistöjen rehevöityminen, kemikalisoituminen ja roskaantuminen. Rehevöitymistä kiihdyttää vesistöihin päätyvät pesuvedet ja käymäläjätteet. Kemikalisoitumista aiheuttavat etenkin veneiden pohjamaaleista veteen liukenevat sinkki- ja kupariyhdisteet.
Lähimeremme suurimpia uhkia ovat rehevöityminen, laivaliikenne, ylikalastus ja ilmastonmuutos. Muuttuva geopoliittinen tilanne ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvat ketjureaktiot haastavat Itämeren suojelua entisestään. Toimia Itämeren suojelemiseksi tarvitaan kaikilta yhteiskunnan tahoilta ja kaikki suojelutoimet ovat merkittäviä Itämeren tilan parantamisessa.
Roope-palvelut hyödyttävät jokaista vesilläliikkujaa
Roope-palvelut ovat vesilläliikkujille tarkoitettuja Pidä Saaristo Siistinä ry:n tarjoamia ja ylläpitämiä palveluita merialueilla ja Järvi-Suomessa. Palvelujen avulla veneilijöiden on helppo tehdä osuutensa vesistöjen puhtauden ja roskattomuuden edesauttamiseksi ja rehevöitymisen vähentämiseksi.
Useimmista Roope-palvelupisteistä löytyvät kuivakäymälä, jätepiste ja astianpesupaikka. Roope-kartalta löydät myös septiasemat, tulipaikat, rantautumispaikat, saunat ja Roope-satamat.
Roope-satamaohjelma kehittää kaiken kokoisia satamia ympäristö ja turvallisuus edellä. Vastuullisen sataman vesilläliikkuja tunnistaa rannassa liehuvasta Roope-satama-lipusta.
Osallistu vesistöjen roskaantumisen ehkäisyyn
Vesistöjen roskaantumisen ehkäisemiseksi Suomen ympäristökeskus kerää roskahavaintoja Rosgis -havaintokarttaan. Havainnot auttavat tutkijoita selvittämään jätteiden alkuperän ja tukkimaan roskien reitit luontoon. Havaintokartalle voi raportoida esimerkiksi havaitsemansa hylätyt kalanpyydykset, tai paikan, jossa on itse kadottanut pyydyksen.
Uusi Re:Fish-hanke keskittyy ehkäisemään vapaa-ajan kalastukseen liittyvää roskaantumista. Osana hanketta Pidä Saaristo Siistiä ry järjestää Saaristomerellä muovisten kalastusvälineiden pilottikeräyksen. Maksuttomaan keräykseen voi tuoda puhtaat ja kuivat kalastusvälineet toukokuun alusta lokakuuhun asti.
Saaristomerellä järjestetään myös romunkeräysviikko 1.-4. heinäkuuta. Lounais-Suomen Jätehuollon ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n organisoimassa eri pysähdyspaikoilla kiertävässä romunkeräyksessä otetaan vastaan kotitalouksien vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita ja metalliromua maksutta. Maksua vastaan keräykseen voi tuoda rakennus- ja siivousjätettä.
Käännä katse veneen pohjaan
Veneiden pohjien myrkkymaaleista liukenee veteen kupari- ja sinkkiyhdisteitä. Suuret sinkki- ja kuparipitoisuudet vaurioittavat vesieliöitä esimerkiksi vaikeuttamalla eliöiden lisääntymistä ja heikentämällä kasvien ja levien yhteyttämiskykyä ja haavoittavat siten koko Itämeren ekosysteemiä. Pienvenesatamien kuparipitoisuuden on havaittu nousevan huomattavasti keväisin, kun veneet lasketaan vesille ja laskevan syksyisin veneiden maille noston jälkeen. Huviveneiden pohjien myrkkymaalit vaikuttavat siis merkittävästi pienvenesatamien vedenlaatuun.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) Eroon näkistä ilman myrkkymaalia -oppaassa suositellaan veneiden pohjien puhtaanapitoon vesistöystävällisempiä keinoja, kuten veneen pohjan harjaamista ja biosidittomia maaleja.
Veneiden harjapesupalveluja tarjoaa esimerkiksi yli 50 satamassa toimiva Brush ’n Go. Puhdaspohjainen vene myös liukuu vedessä paremmin, joten pohjan puhtaanapito vähentää polttoaineenkulutusta ja siten veneilyn hiilidioksidipäästöjä.
Turvallista vesillä liikkumista veneilijälle ja luonnolle
Huomion kiinnittäminen veneilyn turvallisuuteen tekee veneilystä miellyttävämpää ja vähentää riskiä aiheuttaa ympäristöhaittoja. Viisaasti vesillä on koonnut sivuilleen tietoa turvallisuusvarusteista, päällikön vastuusta, väistämissäännöistä, veneilytaitojen merkityksestä, toimintakyvyn ylläpidosta sekä sääolosuhteiden huomioimisesta.
Vesillä liikkuessa on hyvä suojautua auringolta. Monet aurinkorasvoissa käytetyt kemialliset UV-filtterit kuitenkin häiritsevät ihmisten ja eläinten hormonitoimintaa ja fysikaalisista filttereistä sinkkioksidi on ympäristölle vaarallinen. Joutsenmerkin kemikaaliasiantuntija Terhi Uusitalo kertoo, mitä UV-filttereitä välttää ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.
Tunnista ja raportoi sinilevä
Veden tila on aina hyvä arvioida silmämääräisesti ennen uimista tai veden ottamista käyttöön. Sinileväistä vettä ei tule niellä tai käyttää löylyvetenä ja sen käyttöä syötä vien kasvien kasteluun pitää välttää. Sinilevän määrä rantavedessä voi vaihdella nopeasti samankin päivän aikana, joten netistä saatavilla oleva paikkatieto ei aina ole ajan tasalla. Sinilevähavaintoja tai havaintoja levättömästä vedestä voi myös itse raportoida verkossa.
Sinilevän tunnistamisessa auttaa esimerkiksi lasitesti, jossa leväistä vettä laitetaan lasiin ja veden annetaan seistä noin tunti. Jos vihreitä levähiukkasia on tunnin kuluttua noussut veden pinnalle, kyseessä on sinilevä.
Näitkö öljyvahingon, kalastus- tai jonkun muun ympäristörikoksen?
Jos olet havainnut rajat ylittävää rikollisuutta, luonnonvararikoksia, ympäristörikoksia merialueella tai niiden valmistelua, voit antaa Rajavartiolaitokselle vihjeen täyttämällä vihjelomakkeen.
Vihjeen voi jättää myös Rajavartiolaitoksen vihjepuhelimeen joko ääni-, teksti- tai multimediaviestinä:
+358 295420001.
Merkittävistä ympäristövahingoista voi ilmoittaa SYKEn varallaolopäivystykseen:
0295 252 112 / syke.varallaolo@syke.fi.
Ilmoita vieraslajihavainnosta
Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, joka on levinnyt luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle tahattoman tai tarkoituksellisen ihmisentoiminnan vaikutuksesta. Haitalliset vieraslajit ovat vieraslajeja, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi viemällä elintilaa paikallisilta eliöiltä.
Havainnot haitallisista vieraslajeista kannattaa aina ilmoittaa Vieraslajit.fi -sivuston havaintolomakkeella. Havaintojen avulla saadaan tietoa vieraslajien levinneisyydestä ja vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, mikä auttaa tehostamaan torjuntatoimia.
Havainnoista voi ilmoittaa myös oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
Vältä turhaa melua vesillä
Vedenalainen melu on visainen ongelma siksi, että se ei häiritse ihmistä itseään. Niinpä koko asiaan on ryhdytty kiinnittämään huomiota vasta viime vuosina.
Merieliöille melu voi olla todella haitallista. Niiden aistinelimet ovat herkistyneet kuulemaan vedenalaisia äänisignaaleja, jotka ovat usein hienovaraisia. Raju äkillinen melu on eläimille shokki, joka voi pahimmillaan tappaa.
Ihmisen aiheuttamaa melua syntyy moottoreista, ruoppauksista ja kaikuluotauksesta. Vesi kuljettaa ääntä tehokkaasti: ääniaallot etenevät siinä melkein viisi kertaa nopeammin kuin ilmassa. Pienestäkin laivasta lähtee ääntä, joka voi kantaa tyynellä säällä viiden tai kymmenen kilometrin päähän. Ison tankkerin saattaa havaita äänimittauslaitteilla jopa päivää ennen kuin laiva tulee näkyviin.
Suomen ympäristökeskus SYKEn viesti veneilijöille onkin: Hiljennä vauhtia ja vesipelien desibelejä merellä. Annetaan pinnan alle melurauha.
SYKE tutkii vedenalaisen melun vaikutuksia Biodiversea LIFE IP (2021-2029) hankkeessa, joka onSuomen suurin yhteistyöhanke Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi.
Lähteet: Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö, Itämeri.fi/vedenalainenmelu
