Siirry sisältöön sitemap
Itämerihaaste

Itämerihaasteen vuosiseminaarissa solmittiin uusia yhteyksiä

Itämerihaasteen vuosiseminaari järjestettiin 25.1.2024 Helsingin kaupungintalolla, jonne kokoontui lähes sata vierasta. Seminaarin livelähetystä seurasi yli 200 ihmistä. Tilaisuuden oli avaamassa Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen ja Turun kaupungin apulaispormestari Elina Rantanen, joiden puheenvuoroissa nousi esiin pitkäjänteinen yhteistyö ja jokaisen henkilökohtaisen Itämeri-suhteen merkitys. Mitä tärkeämmäksi meri kaupungeissa koetaan, sitä enemmän sen eteen ollaan valmiita tekemään. ”Yksin emme voi tätä työtä tehdä”, totesi myös ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski tervehdyksessään.

Seminaariohjelmassa lavalla nähtiin puheenvuoroja verkoston jäseniltä ja muilta Itämeritoimijoilta. Åbo Akademin professori Nina Tynkkynen kertoi ajankohtaisesta uudenlaisesta Itämeritutkimuksesta, jossa Åbo Akademin Centre for Sustainable Ocean Science (SOS):n visiona on luoda kestävän kehityksen huomioiva uusi poikkitieteellinen meritiede. Tavoitteena on tutkimuksen avulla tunnistaa ratkaisuja, jotka mahdollistavat meren ekosysteemien ja nyky-yhteiskunnan kestävän rinnakkaiselon. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä olivat: millä tavoin ihmistoiminta on sidoksissa merellisen biodiversiteetin kanssa ja millaisia viheliäisiä ongelmia tähän liittyy, sekä millaisia monitieteisiä näkökulmia ja ratkaisuja voidaan tunnistaa ja kehittää näiden ongelmien ratkaisemiseksi niin tutkimuksen kuin käytännönkin osalta. Tynkkysen puheenvuoro herätti kuulijoissa paljon kiinnostusta, eikä ihme, sillä poikkitieteellinen ote monikriisiseen ongelmaan on todella tervetullut!

Toinen puheenvuoro saatiin Itämerihaasteen verkostojäseneltä, kansainväliseltä palvelujärjestö Rotareilta. Puheenvuoron piti Turun Rotaryklubin Rainer Huopalahti, kertoen koko Itämeren alueen Rotareiden monipuolisesta sitoutumisesta. Rotareiden vaikutus Itämereen näkyi hyvin konkreettisena, muun muassa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa tehtävänä pitkäjänteisenä yhteistyönä sinileväseurannassa sekä rantaroska-tutkimusrantoina ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi-roskatalkoina. Kansainvälisesti Rotareiden Itämeri-toimintaa edistetään BASRAN (Baltic Sea Rotary Action Network) ohjelman avulla. Tulevaisuuden ajatuksina Huopalahti kertoi alkavasta yhteistyöstä maatalouden toimijoiden kanssa. Näin pyritään taklaamaan tunnistettuja rehevöitymisen haasteita, jotka suurimmaksi osaksi tulevat maataloudesta.

Kolmas puheenvuoro saatiin yrityksen näkökulmasta, jossa kuultiin vesiplaneetan puolesta toimivan Clewat Oy:n hallituksen puheenjohtajan Marko Kärkkäisen tiivis yhteenveto kansainvälisesti tunnetun ympäristöteknologiaan erikoistuneen yrityksen toiminnasta. Esittelyssä olivat Itämeren osalta erittäin tervetullut lumensulatin, joka puhdistaa lumen erottelemalla hiekan, roskat ja mikromuovin. Laitetta on käytetty Helsingin kaupungilla onnistuneesti. Energiatehokas laite käyttää mm. hyväksi veden virtausta sekä veden ja lumen välistä lämpötilaeroa. Toisena esittelyssä oli merien Dysoniksikin tituleerattu vesienpuhdistusalus, joka kerää meristä niin muoviroskaa kuin haitta-kasvillisuutta. Laite pystyy suodattamaan jopa 0,5 mm kokoisia partikkeleita, mikä herätti kuulijoissa kiinnostusta.

Neljäntenä puheenvuoron piti Naantalin kaupungin ympäristöpäällikkö Saija Kajala, kertoen kaupungin upeasta sitoutumisesta Itämeren ja erityisesti Saaristomeren tilan parantamiseen. Naantali on ollut osa Itämerihaasteen verkostoa jo vuodesta 2010 ja toteuttanut siitä lähtien itse laadittua Naantalin erityispiirteet huomioivaa toimenpideohjelmaa. Nykyisin mereen liittyvät tavoitteet ja toimet on sidottu osaksi kaupungin ympäristöohjelmaa. Kajalan puheenvuorossa korostui Naantalin kinkkinen sijainti ja muistutus sen myötä entistä paremmalle yhteistyölle koko valuma-alueella. Meren rannalla oleva kaupunki ei määräänsä enempää voi vaikuttaa meren tilaan, kun valuma-alueelta valuu ravinteita.

Seminaarin viimeisenä osuutena kuultiin Helsingin ja Turun kaupunkien uuden Itämeri-toimenpideohjelman 2024-2028 esittely. Tavoitteet seuraavalle viidelle vuodelle ovat rehevöitymisen hillitseminen, meren kestävän käytön edistäminen, roskaantumisen estäminen, haitallisten aineiden vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden lisääminen sekä yhteistyön ja osallisuuden lisääminen. Tavoitteita toteutetaan 27 toimenpiteen avulla, joista moni toimenpide edistää samanaikaisesti useamman tavoitteen toteutumista. Ohjelman esittelivät Itämerihaasteen koordinaattorit Outi Seppälä ja Natalie Helenius.

Seminaariosuuden jälkeen vieraat saivat tutustua minimessuilla toisten Itämeritoimijoiden työhön ja verkostoitua. Minimessuilla kävi kova kuhina ja uusia yhteistyökuvioita kehiteltiin. Konsepti sai paljon kiitosta osallistujilta.

Itämerihaasteen puolesta olemme kiitollisia kaikille seminaariin osallistuneille, niin striimin päässä, kuin kaupungintalolla olleille. Toivomme, että moni löysi uusia yhteyksiä, sai vinkkejä oman Itämerihaasteen sitoutumisen päivittämiseen tai uutena jäsenenä sen vastaanottamiseen. Seminaarista saatu palaute muistutti siitä, että webinaarienkin kultakautena on joskus hyvä kokoontua samaan tilaan ja tavata kasvotusten – se muistuttaa siitä ettemme kukaan ole tekemässä yhteisen Itämeren eteen työtä yksin.

Katso tilaisuuden tallenne Helsinki-kanavalta

Vuosiseminaari näkyi uutisissa:
Helsingin ja Turun kaupungit jatkavat Itämeren suojelua yhteisellä toimenpideohjelmalla – Uutiset – Aamuset