Arkisto

RESIST-hankkeessa edistetään alueellista sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin erityisesti kehittämällä luontopohjaisia ratkaisuja ja edistämällä niiden käyttöönottoa vesienhallinnassa niin taajama- kuin maaseutualueillakin.

Varsinais-Suomen osahankkeessa kumppaneina ovat Valonia/Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus.

Varsinais-Suomen kansainvälisiä kumppaneita ovat Ranskan Normandia sekä Kreikan Itä-Makedonia ja Traakia. Koko RESIST-hanke on 13 Euroopan maan ja 57 kumppanin yhteishanke.

BALTIPLAST on Interreg Baltic Sea Region -rahoitteinen kolmivuotinen (2023–2025) hanke, joka pyrkii vähentämään turhan kertakäyttömuovin kulutusta kiertotalouden keinoin. Hankkeen tavoite on vähentää turhaa muovinkäyttöä kaupungin omassa toiminnassa, yrityksissä ja kotitalouksissa. Hankkeessa selvitetään kaupungin muoviroskan lähteitä, pilotoidaan strategisia ja viestinnällisiä ratkaisuja sekä uusia innovaatioita. Parhaiksi todettuja käytäntöjä pyritään jakamaan sidosryhmille ja muihin kuntiin. Hankkeella on yhteensä 18 partneria kuudesta Itämeren alueen maasta, ja Helsingin kaupungilla tiivistä yhteistyötä tehdään mm. Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman ja Itämerihaasteen kanssa. 

Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin erilaisia elinympäristökunnostuksia Kuninkojan vesistössä ja puron valuma-alueella Turun kaupungin omistamilla alueilla. Lisäksi seurattiin kunnostustoimien vaikuttavuutta ekologisten seurantojen avulla.

Hanketta rahoittivat ympäristöministeriön Helmi-ympäristöohjelma ja Turun kaupunki.

Save Our Sea -kampanja oli kansainvälinen kaksiviikkoinen itämerikampanja elo-syyskuussa 2023. Kampanjan käynnistäjinä toimivat Tallinnan ja Helsingin kaupungit, sekä kansalaisjärjestö Let’s Do It World. Kampanjassa olivat mukana Suomen ja Viron lisäksi Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Liettua ja Latvia, joissa yhteensä 45 kaupunkia tai aluetta!

BALTICITIES-hankkeen tavoitteena on parantaa Suomen ja Baltian maiden rannikoiden tilaa vahvistamalla yhteistyöverkostoja eri maiden rannikkokaupunkien ja yhteiskunnan eri toimijoiden välillä sekä lisäämällä kansalaisten tietoisuutta meriympäristön tilasta.

BALTICITIES-hanke edistää Itämeren tilan paranemista Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan rannikkokaupunkien yhteistyönä. Kaupunkien ja kuntien eri toimijoiden välinen tiedonvaihto tukee meriympäristön kestävä kehityksen parempaa huomioimista päätöksenteossa ja toimintasuunnitelmissa.

Meriympäristön kestävä käytön hanketeemoina ovat kiertotalous, erityisesti meren roskaantumisen vähentäminen, meriluonnon monimuotoisuuden suojelu ja meriliikenteen ympäristönäkökohdat.

Hanke etsii merenhoidon kosketuspintaa ihmisten arkipäivän elämään. Itämerestä jo kiinnostuneiden lisäksi tavoitellaan kansalaisia ja päättäjiä, joille meriympäristö ei ole vielä ennestään tuttu. Myös nuoret halutaan innostaa mukaan merensuojelutyöhön.

Itämerihaasteen verkosto toimi pohjana Suomen ja Baltian maiden yhteistyöverkoston laajentamiselle hankkeessa.

Hanketta veti Suomen ympäristökeskus ja mukana olivat kaupungit: Helsinki, Turku, Tallinna, Liepaja, Klaipeda, Palanga; Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan ympäristöministeriöt; Estonian Environmental Board; Viron merimuseo, Viron luonnontieteellinen museo, Liettuan merimuseo; Tarton, Klaipedan, Liepajan ja Latvian yliopistot; Viron tiedeakatemia, Latvian akvaattisen ekologian instituutti, Latvian Science and Education innovation centre, Liepaja EcoSchool, Latvian Fund for Nature, FEE Latvia, Baltic Environmental Forum Latvia.

Helsingin kaupunki, Lahden kaupunki, Aalto-yliopisto ja Wateco Oy toteuttivat vuosina 2021-2022 yhteishankkeen kaupunkien vesien hallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen liittyen. Hanke sai rahoitusta ympäristöministeriöltä vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Hankkeessa tuotettiin kunnille ohjeistus huleveden laadullisten riskikohteiden tunnistamisen, johon voit tutustua täällä. Lue hankkeen loppuraportti tästä.

Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan -hankkeen tavoitteena oli vähentää rakennus- ja purkutyömailta vesistöihin päätyvää haitallisten aineiden kuormitusta. Turun ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin yhteishankkeessa hankittiin ja koottiin tietoa rakennustyömaiden aiheuttamasta haitallisten aineiden kuormituksesta, arvioitiin kuormituksen merkittävyyttä kaupunkipuroille ja Itämerelle sekä selvitettiin minkälaisia raja-arvoja työmaavesiohjeisiin olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää.

Seminaarin teemana oli mikromuovit ja haitalliset aineet kaupunkiympäristössä. Tilaisuudessa etsittiin ratkaisuja kasvavaan ongelmaan. Seminaarissa puhujina oli Julia Talvitie SYKEstä, Kim Yrjälä Helsingin yliopistolta ja Anna Kuokkanen HSYltä. Esitysten jälkeen oli kolmen puhujan paneelikeskustelu ja keskustelua moderoi professori Kari Hyytiäinen.

Julia Talvitie kertoi puheenvuorossaan mikromuoveista kaupunkihulevesissä. Hulevedet ovat merkittävä reitti mikromuoveille ja hulevesien hallinta tarjoaa ratkaisuja mikromuovipäästöjen vähentämiseen. Kim Yrjälän esitys keskittyi maaperän mikromuoveihin. Maaperän mikromuovit ovat esimerkiksi peräisin maatalouden toiminnasta, renkaiden pölystä ja orgaanisesta lannoitteesta. Anna Kuokkasen esitys oli haitta-aineet ja mikroroskat jätevesissä ja hän kertoi mm. jätevesien sisältämien haitta-aineiden lähteistä.

Paneelikeskustelussa nousi aiheeksi etenkin lannoitteiden sisältämät mikromuovit ja minkä tyyppisillä säädöksillä niitä voisi hillitä. Seminaari oli osa Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ja Helsingin yliopiston seminaarisarjaa ja tilaisuutta seurasi yli 220 henkilöä paikan päällä ja etäyhteyksin.

Itämeripäivää juhlittiin Helsingissä taiteen ja kulttuurin parissa.

Itämerihaaste järjesti Katajanokalla Kino K13-teatterissa kaksi kaikille avointa ja ilmaista lyhytdokumenttinäytöstä.

Uunituoreet dokumentit kertoivat ihmisen suhteesta ympäristöönsä kahden erilaisen henkilön elämää seuraten.

Trashday (ohj. Petrus Koskinen) on dokumentti perheenisästä Einosta, joka alkoi keräämään roskia havaittuaan lähiluontonsa olevan pullollaan niitä. Dokumentissa käsitellään Einoa henkilönä, roskien keräämistä ja toivon säilyttämistä maailmassa, jossa elämme.

Minun mereni (ohj. Ari Heinilä) on runollinen elokuva meren ja ihmisen vuoropuhelusta, jossa meri on pääosassa ja ihminen sivuosassa. Se vie seikkailuihin niin veden alle, syvyyksiin kuin saariston sokkeloihin ja vauhtiin tuulten viemänä, aaltojen kuljettamana erilaisten meri-ihmisten vanavedessä. Meren käyttäjä törmää myös kääntöpuoleen, kaltoin kohdeltuun ystävään. Elokuvaa näytettiin Itämeripäivänä kymmenissä Itämeren rannikkokaupungeissa Suomessa.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimipisteessä oli esillä Saara Liljan Maapallo polullani -valokuvanäyttely 20.8.-19.9.  Näyttely toivotti katsojan sydämellisesti tervetulleeksi hiljentymään kuvaajansa mikrokosmokseen, elämän pieniin yksityiskohtiin, jotka lopulta auttavat meidät kiinnittymään siihen, mikä on tärkeintä.

Itämeripäivänä 29.8. järjestettiin kaupungin työntekijöille aamunavaus, jossa taiteilija Saara Lilja fasilitoi keskustelua planetaarisista kestävyydestä valokuvanäyttelyn pohjalta.

Kalasataman koulun 4.-luokat kävivät tutustumassa näyttelyyn iltapäivällä Saara Liljan ja Itämerihaasteen johdolla ja keskustelivat taiteesta ja ympäristöstä.

Turussa Itämeripäivää juhlittiin ympäri kaupunkia. Tekemistä löytyi Forum Marinumilta, pääkirjastolta, Biologiselta museolta, Halistenkoskelta ja Finnkinosta.

Forum Marinumilla oli mahdollisuus tutustua Itämeren tutkimukseen esimerkiksi tutkimuslaitoksien teltoilla, nauttia musiikista, tanssiesityksistä ja sirkuksesta  nurmikentällä tai piipahtaa Forum Marinumissa sisällä katsomassa näyttelyitä sekä auditoriossa esitettäviä videoesityksiä.
Päivän päätteeksi Finnkinossa esitettiin Minun Mereni elokuvanäytös, joka keräsi salin täyteen kaupunkilaisia.

Itämeripaneeli huipensi Helsingin Tall Ships Race -purjehdustapahtumassa kuullun puheohjelmakokonaisuuden keskustelullaan Itämeren tulevaisuudesta, uhista ja ratkaisuista. Lue lisää ja katso tallenne Itämeripaneelin sivuilta.

Yhdessä Forum Marinumin, Itämerihaasteen ja Minun Mereni ry:n kanssa järjestetyssä Itämeri-illassa Forum Marinumin auditoriossa tutkijat esittelivät meren tilan seurantaa ja meriluonnon tutkimusta. Illan aikana kuultiin puheenvuoroja ja keskustelua kaupunkien ja asukkaiden roolista Itämeren suojelussa. Lisäksi esittelyssä oli Turun ammattikorkeakoulun Coastrider-tutkimusvene ja BioDiver vesientilan seurantapalvelu.

Tapahtuman teemana oli: tiedosta tekoihin. Tutkittu tieto auttaa meitä tunnistamaan herkät alueet ja suurimmat kuormituslähteet sekä tuo pohjatietoa suojelutoimien kohdentamiseen.

Tilaisuus oli kohdennettu kaikille Itämerestä kiinnostuneille.

Turussa Saaristomeren valuma-alueen toimijat tapasivat toisensa, jotta alueen Itämeri-yhteistyötä voitaisiin lisätä ja tehostaa. Keskustelu oli sysäys kohti tehokkaampaa suojelutyötä.

Itämerihaasteen uuden toimenpidekauden 2024-2028 aloitukseksi järjestettiin neljät virtuaaliset aamukahvit verkostojäsenille huhti-toukokuussa 2024. Tapahtumissa keskusteltiin jäsenten sitoumusten päivittämisestä, tulevan kauden yhteistyökuvioista ja jaettiin vinkkejä teoiksi Itämeren tilan parantamiseksi.

Itämerihaasteen vuosiseminaari ja uuden toimenpideohjelman 2024-2028 julkistustilaisuus järjestettiin 25.1.2024 Helsingin kaupungintalon tapahtumatorilla. Seminaarissa kuultiin ajankohtaisesta tutkimuksesta ja Itämerihaasteen verkostojäsenten työstä paremman Itämeren eteen.

Itämerihaasteen koordinaattorit esittelivät Turun ja Helsingin uuden toimenpideohjelman, mikä herätti paljon kiinnostusta yleisössä.

Seminaarin jälkeen pidettiin minimessut, joissa Itämeritoimijat saivat esitellä toimintaansa ja verkostoitua.

Tilaisuus tavoitti paikan päällä ja livelähetyksenä yli 300 osallistujaa. Katso seminaarin tallenne Helsinki-kanavalta.

Itämeripaneeli järjesti keskustelutilaisuuden Helsingin Tiedekulmassa Itämeren silakan kalastuksen kestävyydestä. Lue lisää Itämeripaneelin sivulta.

Roskaantuminen ärsyttää ja puhututtaa. Mikä ratkaisuksi kasvavaan ongelmaan? Roskapoliisi sakottamaan vai vapaaehtoisten ikuiset talkoot?

Helsingin Itämerihaaste järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa Unelmana roskaton kaupunki! -seminaarin 12.10.2023. Seminaari oli osa Helsigin kaupunkiympäristön toimialan ja Helsingin yliopiston seminaarisarjaa.

Puhumassa Päivi Fjäder (SYKE), Pia Louhivuori (YLE:n Miljoona roskapussia) ja Rasmus Boman (Helsingin kaupunki, Baltiplast-hanke).

Puheenvuorojen jälkeen järjestettiin paneelikeskustelu, jota moderoi professori Kari Hyytiäinen (Helsingin yliopisto). Tilaisuutta seurasi yli sata henkilöä paikan päällä ja etäyhteyksin.

Turun päivänä siivottiin Aurajokea sukeltaen jo 31-vuotta. Sukellustempauksen tarkoituksena on muistuttaa kaupunkilaisia siitä, ettei roska häviä minnekään, vaikka se jokeen heitettäessä uppoaakin sameaan veteen.

Turun seudun vapaaehtoiset sukeltajat siivosivat Aurajoen pohjaa romusta ja roskista. Sukelluksen kanssa järjestettiin samanaikaisesti Aurajoen rannalla kaikille avoimet Siisti Biitsi -rantasiivoustalkoot. Tempauksella otetaan osaa maailmanlaajuiseen World Cleanup Dayhin.

Tempausta on järjestetty jo yli 30 vuoden ajan, ja sukeltajat ovatkin vuosikymmenien aikana nostaneet Aurajoesta ylös jos jonkinmoista roinaa.

– Lompakon, kyykkämestareiden pokaalin, moposkootterin, myllynkiviä ja pyöriä – jopa tandempyörän, muistelee sukellustempausta järjestävä konkarisukeltaja Jouko Moisala.

Turun päivän sukellustempausta ja rantasiivoustalkoita ovat järjestämässä Turun seudun vapaaehtoiset sukeltajat, Aurajokisäätiö, Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) ja Turun Itämerihaaste. Talkoissa ovat mukana Cafe Art ja Turun kaupunki.

Itämeripäivää juhlittiin torstaina 31.8.2023 ympäri yhteisen meremme rantoja. Turussa ja Helsingissä sade ei haitannut lämmintä tunnelmaa – uusia oivalluksia ja kiinnostavia keskusteluita riitti.

Valtakunnallista Itämeripäivää juhlistetaan vuosittain elokuun viimeisenä torstaina. Vuonna 2023 Itämeripäivää vietettiin viidettä kertaa.